Paluu Suomeen
Odotin innolla paluuta kesäiseen, vihreään ja valoisaan Suomen kesään. Saavuin eilen yöllä 23:35 Helsinki-Vantaan synkälle ja sateiselle kentälle. Kuukauden kertyneet odotukset Suomen kesästä murtuivat kertaheitolla suunnistaessani kohti bussipysäkkiä kaatosateessa, ilman sateenvarjoa, raahaten laukkua perässäni.
Velibellä Versaillesiin
Huhhuh! Tänään oli kyllä upea ja yllätyksellinen päivä! Runoilin pari viikkoa sitten Facebookin status updateen näin: "You might find a thing or two just by forgetting to take a map with you.", joka osoittautui taas todeksi ja teki päivästä mahtavan. Taidan tästä lähtien liikkua aina ilman karttaa ja poistaa Nokia kartat-ohjelman puhelimestani.
Pyöräilijän Pariisi
Pyöräilen kotona useita kertoja viikossa ja kesäisin lähes joka päivä. Käytän pyörää jonkin verran työmatkoihin ja muuhun liikkumiseen, mutta enemmän pyöräilen pidempiä ja lyhyempiä lenkkejä ihan vaan huvikseen. Enimmäkseen ajan Helsingin metsäteillä, puistossa ja joenvarsilla. Paljon tulee myös maastopyöräiltyä keskuspuiston poluilla sekä poljettua keskustan kaduillakin.
Kielimuuriin kompastelua
Ennen Pariisiin lähtöä mulle oli täysin selvää etten pärjää kahden vuoden yläasteen kahden vuoden ranskan opinnoillani alkuunkaan. Yllätyin kuitenkin hieman kuinka monet sanat ja fraasit yläasteen opinnoista ovat jo täysin unohtuneet, eikä niiden merkitys tule edes mieleen vaikka kuulisin muiden ihmisten käyttävän niitä tai vaikka näkisin sanat kirjoitettuina.
Kielitaidon puutteesta on erinäistä harmia päivittäin. Päällimmäisenä sosiaalisten tilanteiden ja keskusteluiden missaaminen, ruoan tilaamisen ja ostamisen vaikeus ja työasioiden hoito. Tänään tapahtui kuitenkin yhtä ja toista pientä hauskaa kielitaidon puutteeseen liittyen.