Jaakko Ojalehto Insinööriopiskelijan arkea vaihto-opiskelusta Kanadassa.

2Maa/101

Muuttopainajainen

Viimeisen kahden päivän olen ajatellut usein että nyt menee niin heikosti ettei mikään voi enää mennä pieleen. Luonnollisesti olen aina ollut väärässä. Tämänkertaisessa muutossa on siis riittänyt ongelmia eikä urakka ole vieläkään valmis, mutta tällä hetkellä en voi kun istua, blogata ja odottaa.

Valmistelut

Talvilomaviikolla ehdin valmistautua muuttoon hyvin, pakata huolellisesti ja tehdä koulutyöt pois alta. Ensimmäinen kommellus sattui sunnuntai-iltana. Olin parkeeraamassa juuri lainaamaani autoa parkkihalliin ja yritin muistella mikäköhän parkkipaikoista oli meidän. Parkeerasin ainoaan vapaaseen paikkaan, joka oli niillä kohdin missä muistelin meidän paikkamme olevan. Kämppiksistä kenelläkään ei ole autoa, joten ajattelin että sen on pakko olla kyseinen paikka. Parkeerattuani kiiruhdin sisälle ja varmistin kämppiksiltä olinhan jättänyt auton oikealle paikalle. Selvisi että viereinen paikka olisi ollut meidän, mutta kämppikseni oli sopivasti myös lainannut auton samana päivänä. Seuraavaksi päätin teipata muuttolaatikot kiinni, kantaa ne hissiin ja oven eteen rappukäytävään, ajaa auton ovelle ja pakata muuttolaatikot autoon. Parin minuutin päästä sain kuitenkin soiton että autopaikan oikea omistaja arvostaisi oikeuttaan omaan paikkaansa. Nolona menin pahoittelemaan virhettäni ja siirsin auton oven eteen lastattavaksi. Pysäköin hyvin harvoin väärin, enkä ikinä tahallaan ja tämä oli kyllä kaiken huippu tähän mennessä. Pahoittelut vielä autopaikan oikealle omistajalla sähläämisestäni koituneesta vaivasta.

Asunnon lunastus

Muuttopäivänä vietin aamupäivän koulussa, jonka jälkeen hain auton ja aloitin varsinaisen muuttourakan. Ensimmäiseksi tapasin uuden vuokranantajani ja olin valmis vastaanottamaan avaimen ja tarkastamaan asunnon. Yllätyksekseni edelliset asukkaat olivat vasta aloittamassa poismuuttoa ja asunto sekä porraskäytävä olivat täynnä tavaroita ja ihmisiä. Odottelun, taloyhtiöön tutustumisen ja asunnon tarkastamisen jälkeen pääsin vihdoin kantamaan tavaroitani.

En tietenkään saanut autoa oven eteen, koska edelliset asukkaat pysäköineet autonsa peräkärryineen ovelle. Seuraava ihana yllätys oli se, että hissi on remontissa koko tämän kuukauden. Nice... Jouduin siis kantamaan kaikki tavarani yksin neljänteen kerrokseen. Toisaalta koko urakka oli ihan hyvää treeniä ja nyt on kädet ja jalat mukavasti kipeenä ja selkä hieman epämukavammin kipeä.

hissi suljettu

Hissi remontissa

Toinen muuttokuorma

Ensimmäisen muuttokuorman viemiseen ja asunnon lunastukseen meni vain noin 2 tuntia aikaa, joten lähdin hakemaan vielä seuraavaa muuttokuormaa. Tämä reissu sujui muuten ongelmitta, lukuunottamatta sitä että jäin autoineni autotalliin jumiin huoltoyhtiön aurausauton tukkiessa tallin ainoan uloskäynnin metrin korkuisella lumivallilla. Odoteltuani noin 10 minuuttia auraaja sai poistettua lumen kulkuväylältä ja pääsin jatkamaan matkaa.

lunta tiellä

Lumivalli autotallin oven edessä

Toinen muuttopäivä

Seuraava muuttopäivä alkoi 9 tunnin koulupäivällä, lähtiessani koulun huomasin hinausauton tulevan asuntoni viereiseltä kadulta hinaten ehjän näköistä autoa. Koulussa sain tietää, että meillä on tänään java-ohjelmoinnin tentti, jonka olin tietenkin unohtanut täysin. Enpä olisi muuttokiireiden takia siihen hirveästi ehtinyt lukeakaan mutta kuitenkin.

Päästyäni koulusta kiiruhdin bussilla kotiin ennen bussilakon alkamista, jotta ehtisin hakea viimeisen muuttokuorman sekä käydä kaupassa ennen auton palautusta. Bussista suuntasin suoraan autolle ja huomasin että katu jolle pysäköin eilen auton oli puhdistettu sekä lumesta että autoista ja kadun vieressä seisoi siirtokehotuskyltti, joka oli päivätty tälle päivälle. Paniikissa harpoin paikalle, johon jätin auton ja totesin sen hävinneen. Etsin autoa ympäriinsä ja soitin rakennusviraston päiviystyspuhelimeen. Päivystysnumerossa nauhoite kertoi viraston palvelevan vain toimistoaikoina. Tässä vaiheessa alkoi oikeasti tuntua että tämä ei mennyt ihan niinkuin piti. Osa tavaroista on tällä hetkellä uudessa kämpässä, osa vanhassa ja muuttoauto luultavasti Tattarisuolla lunastettavissa 130 euroa vastaan.

Tarkemmin tutkittuani asiaa huomasin että ajamallani reitillä ei ole yhtäkään siirtokehotus kylttiä. Käännyin tielle siis suoraan taloyhtiön takapihallta (jonne olin ajanut toiselta kadulta) ja parkeerasin muutaman metrin päähän. Tässä välillä ei ollut lähelläkään yhtään siirtokehotusmerkkiä. Otin illalla muutaman kuvan ja aamulla aion ottaa muutaman lisää ja laittaa asiasta valituksen rakennusvirastolle, tavoitteenani saada auton siirtokulut takaisin.

Nyt odottelen sitten parempaa huomista ja toivon saavani auton takaisin ja pystyväni viimeisetelemään muuton ja palauttamaan auton.

Uudesta asunnosta vielä sen verran että kämppä on ikäisekseen hyvässä kunnossa, pohjaratkaisu on miellyttävä ja 22 neliöiseksi tilaa on ihan hyvin. Ainoat murheet tähän mennessä ovat vuotava patteri (josta olen tietenkin ilmoittanut) ja ääntä olemattomasti eristävä ovi, joka päästää läpi jokaisen askeleen ja sanan rappukäytävästä.

uusi asunto

Mitäänsanomaton kiireessä otettu kuva uudesta kämpästä täynnä muuttotavaroita

Kommentit (1) Paluuviitteet (0)
  1. Pauli Mustajärveä siteeraten: Onhan päivä vielä huomennakin, turha surra täähän on vain elämää…


Jätä kommentti


Ei paluuviitteitä vielä.